HIISI-GOLF RY:N 10-VUOTISJUHLAN JUHLAPUHE

Kansanedustaja Pertti Salovaara piti Hiisi-Golr ry:n illallisella juhlapuheen. Puhe tässä lyhentämättömänä.

Hyvät juhlavieraat, herrat ja ladyt!

Kymmenen vuotta ei ole maailmanhistorian mittakaavassa mikään erikoisen pitkä aika, mutta ihmiselämässä ja paikallisessa mittakaavassa saattaa tapahtua paljonkin. Esimerkiksi Suomen mittakaavassa viimeinen kymmenen vuotta on ollut näin jälkikäteen ajateltuna aivan poikkeuksellisen muutoksen aikaa.

Vuonna 1996 tunnelma Suomessa oli aivan erilainen kuin tänään. Takana oli historiamme pahin talouslama ja tunnelmat sen mukaisia. Työttömiä oli noin 15 prosenttia työvoimasta eli lähes 400 000 henkilöä.

Laman myötä monet olivat menettäneet kaiken: yrityksiä oli mennyt nurin, takausvastuita kaatunut ihmisten niskaan ja taloja pantu nuijan alle. Kaikesta oli säästetty, tukia leikattu, veroja nostettu ja investointeja lykätty. Joka kolmas valtion markka oli velkarahaa.

Käänne oli kuitenkin tapahtunut vuoden 1994 aikana ja talous oli kääntynyt nousuun. Pikkuhiljaa alkoi orastaa toivo siitä, että sittenkin selvitään. Yhä useampi sai töitä, leikkauslistat lyhenivät ja investointeja alettiin tehdä.

Laman myötä maa oli kuitenkin muuttunut toisenlaiseksi kuin se aikaisemmin oli. Suomessa vienti oli alkanut vetää ja tavaraa lähti maailmalle huikeaa vauhtia. Ensimmäistä kertaa kymmeniin vuosiin Suomesta vietiin ulos enemmän tavaraa kuin tänne tuotiin. Se tarkoitti käytännössä sitä, että raha alkoi virrata maahan ja Suomi alkoi vaurastua.

Nokian ja muiden IT-firmojen huima buumi oli lähtenyt käyntiin ja menestystarinoita syntyi. Vaikka työttömyys oli korkea, oli myös paljon ihmisiä, jotka pärjäsivät hyvin. Se synnytti kysyntää erilaisille palveluille ja harrastusmahdollisuuksille.

Hyvät ystävät!

Tähän tilanteeseen osui Lempäälän Hiisi-Golfin perustaminen. Kevättalvella 1996 perustajajäsenet Pekka Isotalo, Pekka Silvennoinen ja Riitta Härkki päättivät aloittaa Golf-yhdistyksen toiminnan. Pekka Isotalo oli vuokrannut kunnalta maata ja kunnalta haettiin avustusta toiminnan aloittamiseen.

Idea lähti lentoon. Vuonna 1997 avattiin Hiisi-Golfin range. Jäseniä yhdistyksessä oli tässä vaiheessa pienen kyläkoulun verran eli reilut parikymmentä.

Hiisi-kenttä saatiin käyttöön 1998. Se oli 6-reikäinen par 3-tason harjoituskenttä. Toiminta laajeni ja harrastajien määrä kasvoi. Niinpä vuonna 2000 Hiisi-Golf ry. saattoi liittyä Suomen Golfliittoon. Juhlia vietettiin niin Lempäälässä kuin liitossakin, sillä Hiisi-Golf-sattui olemaan Suomen Golfliiton 100. jäsenseura.

Harrastajien määrän kasvu oli nopeaa. Vuonna 2002 ylitettiin 600 jäsenen raja. Seuraavana vuonna Farmi-kenttä avattiin 6-reikäisenä ja jäsenmäärä kiipesi lähes 700:aan.

Vuonna 2004 aloitettiin kaksivuotinen yhteistyö Lepaa-Golfin kanssa. Tällä tavalla Hiisi-Golf sai käyttöönsä kaksi kotikenttää. Jäsenmäärä kiipesi lähelle 800:aa.

Viime vuonna Farmi-kenttä laajeni 9-reikäiseksi. Niinpä päättynyt kausi oli ensimmäinen kokonainen kausi 9-reikäisellä Farmilla. Samalla rangealuetta ehostettiin ja rakennettiin lyöntikatos. Farmin kierroksia pelattiin yli 10 000. Kasvatustyö alkoi tuottaa tulosta, kun Hiisin juniorit veivät nimiinsä Pirkanmaan junnutourin.

Voittokulku jatkui tänä vuonna. Kilpailutoiminta laajeni muutenkin. Kalenterikilpailuja järjestettiin 13 ja niiden lisäksi muutamia yksityisiä kilpailuja. Kierroksia Farmilla pelattiin taas noin 10 000, joista vierasvarauksia noin 3000. Hiisin kierroksia pelattiin yli 4000, joista yli puolet vierasvarauksia. Yhdistyksen jäsenmäärä kauden päättyessä on 753.

Arvoisat kuulijat!

Hiisi-Golfin kymmenvuotishistoriaa lukiessa tulee hengästynyt olo. Paljon on tapahtunut ja nopeasti. Muutaman hengen ideasta on tullut Lempäälän kuntaan voimakkaasti vaikuttava ja ilmettä antava toimintamuoto.

Hiisi-Golfin ja oikeastaan koko lajin historia symboloi laajemminkin laman jälkeisen Suomen kehitystä. Suomessa on opittu tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin, investoimaan uusiin ideoihin ja tätä kautta yhteiskuntamme on mennyt voimakkaasti eteenpäin. Toisin kuin muu Eurooppa ympärillä, Suomi on pärjännyt koko lamanjälkeisen ajan erinomaisesti. 2000-luvun alun matalasuhdanteestakin päästiin ylös hurjaan nousukiitoon.

Niinpä tänään Suomi on vauraampi kuin koskaan, vaikka lähinnä ongelmiin keskittyvää julkista keskustelua lukiessa joskus toisin luulisi. Taloudelliset tilastot ovat siitä lahjomaton mittari, mutta asian huomaa kyllä ihan arkielämässäkin.

Ei tarvitse ajatella kuin vaikkapa omia vanhempiaan tässä samassa elämäntilanteessa, jossa itse on. Arvioisin, että meidän sukupolvellamme käytössä oleva materiaalinen hyvinvointi on moninkertainen. Romua on ainakin kolme kertaa enemmän.

Muutos merkitsee sitä, että ihmisillä tänään on aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia panostaa erilaisiin harrastuksiin ja elämyksiin. Kysyntää hyville toimintamuodoille on. Ja siksi golf lajina ja Hiisi-Golf lajiin vihkiytyneenä seurana on tämän päivän menestystarina.

Vai mitä sanotte siitä, että yhdeksässä vuodessa yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut 28:sta 753:een? Tai sama vertailu valtakunnallisesti: vuonna 1985 Suomessa oli 26 golfseuraa ja noin 6700 harrastajaa. Tänään Suomen Golfliittoon kuuluu 122 jäsenseuraa, joissa on noin 110 000 jäsentä. Viimeisen viiden vuoden aikana uusia harrastajia on tullut noin 25 000 eli 30 prosenttia ja nuorten määrä on kasvanut 26 prosenttia. Tulevaisuuttakin siis on.

Golfin laji-imago on muuttunut sikariportaan ökyurheilusta tavallisen kansan reippaaseen ulkoilmaurheiluun. Golf-kenttiä rakennetaan joka puolelle ympäri maata. Samalla siitä on tullut merkittävä taloudellinenkin tekijä.

Esimerkiksi syntyneen golf-toiminnan työllisyysvaikutukset ovat kansantaloudellisesti varsin merkittäviä. On laskettu, että vuoden 2004 toimintatasolla golfin parissa tehdään yli 800 henkilötyövuotta, jonka rahallinen arvo on lähes 30 miljoonaa euroa vuodessa. Kenttiin satsatun pääoman arvo on lähes 400 miljoonaa euroa. Golf-harrastajien yhteenlasketut kulutusmenot taas ovat 176 miljoonaa euroa vuodessa. Luvut osoittavat, että kansantaloudellisine heijastevaikutuksineen kyseessä on varsin merkittävä työmuoto.

Hyvät ystävät!

Vielä merkittävimpiin tuloksiin päästään, kun siirrytään talouden luvuista lajin inhimillisiin vaikutuksiin. Nyky-yhteiskuntamme merkittävimpiä inhimillisen kärsimyksen ja ongelmien syitä on ylipainoisuus ja liikunnan vähyys. Liikalihavuus on kansanterveytemme pahin ongelma juuri nyt.

Siksi golf-seurojen kaltaiseen toimintaan tulee suhtautua erittäin myönteisesti. Työ, jota Hiisi-Golf tekee, on inhimillisesti tärkeää työtä. Onnittelen teitä, jotka olette löytäneet tämän toimintamuodon. Se antaa mielekkäitä tehtäviä, yhteisyyden tunnetta ja ihmissuhdeverkostoja. Niiden arvoa ei voi rahassa mitata.

Tällä hetkellä golfin tilanne Suomessa on erinomainen ja tulevaisuus häikäisevä. Toivon, että jaksatte jatkaa liikunnan asialla tulevaisuudessakin. Toiminnasta hyötyvät kaikki. Laji tuottaa tuloksekasta taloudellista toimintaa, terveyttä, sosiaalisia verkostoja ja peli-iloa.

Toivotan Hiisi-Golfille hienoa tulevaisuutta hienon lajin lipunkantajana!